Mitenkäs se aika hurahtaakin näin nopeasti..? Tämä viikko on kulunut leppoisasti työn merkeissä. Tänäänkin pitäisi mennä taas töihin kolmen kieppeillä. Olen herännyt kuitenkin jo seitsemältä, lähtenyt kamun uuteen kotiin siivoamaan, käynyt syömässä ja värjännyt hiukset. Riemulla odotan kuinka väsynyt olen ennen kuin pääsen töihin.

Viime viikonloppu oli railakas. Vietimme kamun kolmekymppisiä vanhempieni mökillä. Illan mittaan syntyi myrsky vesilasissa, jonka seurauksena hajosi kaksi paikallista rokkibändiä. Kyllä meikäläiset osaa juhlia! Onneksi bileet on ohi ja rauha alkaa vähitellen laskeutua maahan. Rumpali kylläkin on edelleen masentunut eikä halua jutella kenenkään kanssa. Noh, toivomme että aika parantaa haavat.

Oma kultakin palasi kotiin reissuiltansa viime viikonloppuna. Mukavaa... :) Yllättävän hyvin sitä taas viihtyy yhdessä. Tämän iltainen työvuoro ahdistaa suunnattomasti siinä mielessä, että siihen mennessä kun itse pääsen töistä, on mies ehtinyt tuhota ainakin yhden sixpackin. Ois ollu mukava olla kotosalla ja rentoutua, kun viime päivät olen liidellyt paikasta toiseen. Noh, taidan itse jäädä kotiin nukkumaan, jos avokki päättää lähteä kavereitaan tapaamaan ulos. Pitäähän niilläki olla laatuaikaa keskenään. :)

Itse sovin laatuaikaa oman kamuni kanssa huomiseksi. Saas nähdä mitä keksitään. Mutta nyt lähden kuivaamaan hiuksia ja tekemään miehelle ruuan valmiiksi. Saapi lämmitellä töistä tullessaan makaroonimössöä! Gourmet-ruokalaji, nam... :)

Hyvää viikonloppua!