Pari päivää tässä sitten vierähtikin ennen kuin ehdin koneen ääreen istumaan. Tänään on vasta iltavuoroon töihin meno, joten käytän aamupäivän tekemättömiin töihin. Äsken tiskasin valtavan röykkiön astioita ja nyt ajattelin päivittää blogimaailmaani.

Olen siis ollut töissä jo pari päivää sairasloman jälkeen ja ihan hyvältä se on ainakin toistaiseksi tuntunut. Ääni katosi sunnuntaina aina välillä, mutta nythän tuo alkaa kuulostamaan jo ihan normaalilta. Nuha on kyllä vieläkin ja välillä yskittää niin maan perusteellisesti.

Eilen illalla äitini ja isukkini kävivät kylässä meillä. Siinä mielessä jännittävää, että tämä oli ensimmäinen vierailu sen jälkeen kun avokkini on muuttanut tänne. :) Avokki oli aluksi hiukan sitä mieltä, että "töissä menee myöhään", mutta loppujen lopuksi olikin paikalla jo hyvissä ajoin. Vierailu sujui leppoisasti ja nyt olen yhden viherkasvin rikkaampi. Äiti oli itse istuttanut pienen nätin rönsyliljan, joka seurustelee jatkossa ikkunalaudalla tulitikkukaktukseni kanssa.

Siitäpä tulikin mieleeni, että muut kasvit kyllä kaipaisivat jo siirtoa isompiin ruukkuihin. Tänne muuton jälkeen kukat ovat alkaneet kasvaa todella nopeaa vauhtia ja luulen että nykyiset ruukut joutaa vaihtoon jo keväällä. Multasormelle töitä. Minähän en välttämättä sellainen ole, vaikka kasveista tykkäänkin. :)

Juu, siis äiti ja isä kävivät kylässä.... Mitähän muuta... <miettii> Ei ilmeisesti ole ollut kovin tapahtumarikas alkuviikko, kun ei tule mieleen mitään. Illat on yleensä menneet työpäivistä toipuen, joten eipä se ole ihmekään jos hiljaista on. Avokki on vielä saanu itselleen minulta flunssan, joten liikkumiset on olleet kaikinpuolin vähässä.

Jahas, taidanpas mennä keittämään itselle aamukahvit ja maistan anoppiehdokkaan leipomia pullia. Kyllä se on hienoa kun vanhemmat huolehtii lapsiensa ruokavarastosta... :)

Hyvää keskiviikkoa taas kaikille!