Mun sisäinen kello on sekaisin. Luulisi että näin kesäaikaan siirtyessä aamulla väsyttäisi niin maan perusteellisesti, mutta kun ei. Koko viikon olen herännyt puoli tuntia ennen herätyskellon soittoa. Ja tänä aamuna herätyskello oli soimassa vielä kaksi tuntia aiemmin kuin normaalisti, niin silti heräsin puoli tuntia ennen herätystä. Ihme homma.

Tietenkin saattaa olla, että käyn ylikierroksilla kaiken hässäkän takia. Töissä pitää käydä ja siinä samalla vasemmalla kädellä järjestellä huomiseksi yllätyssynttäreitä kaverille. Kaiken hyvän lisäksi samainen kaveri muuttaa tänään uuteen kotiin, joten muuttoapunakin pitäisi olla. Tänä aamuna kun heräsin, oli ensimmäinen ajatus mielessä: "kakkulapio". Olemma menossa porukalla juhlimaan synttäreitä lauantaina vanhempieni mökille ja tokihan mieleen sitten aamuyöstä viiden aikaan putkahti, että kakkulapio pitää ottaa mukaan. Ja ajatus oli jopa niin häiritsevä, että uni ei enää sen jälkeen tullut simmuun...

Eilisilta meni kinkkukiusauksia väsäten. Sinälleen ei mikään kummoinen homma, mutta kun vuokia oli neljä ja uuneja vain yksi. Ja vuoat sen verran isoja, että sopivat uuniin vain yksi kerrallaa. (Ei, minulla ei ole kiertoilmauunia.) Siinä sitä sitten odoteltiin, että milloin saa seuraavan annoksen tunkea uuniin. Noh, ehdinpäs eilen käydä ihan kylpyammeessa lillumassa ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon. On se niin ihanaa... Samoiten jalkahoito ja manikyyri tuli tehtyä, kotikutoiset sellaiset siis.

Tänään on myös hieno päivä siinä mielessä, että mies palaa reissuiltansa. Kaksi viikkoa on mennyt yllättävän äkkiä, mutta onpa tuo jo ikäväkin ehtinyt tulla. Mukavaa, tänään pääsee oman kullan kainaloon nukkumaan... <huokaus> :)

Ja tokihan yksi päivän kohokohta on se, että meidän ihana tietokonekin palaa kotiin avokin mukana... Tarkoittanee siis myös sitä, että ehdin taas paremmin koneen äärelle kirjoittelemaan vuodatuksia. Jipii!

Hyvää viikonloppua!